maanantai 31. toukokuuta 2010

Enkelikissoja ja siipirikkoja



Pellolla lensi lintu, oliko kuovi. Sitten se huusi. Töyhtöhyyppä, sanoi mies heti. Minulle äänet ovat vaikeita. Kissaa kiinnosti myös, pennun reviiri alkaa laajenemaan. Metsään jo uskaltaa, ja lujaa meneekin, tien yli ei vielä. Onneksi. Puhuttiin. Jos kissa jäisi auton alle, itkisin kuin tuuli, sanoi tyttö. Poikaa ilahdutti, jos sitten kisu saisi siivet.

Eilen säästin flunssan kiusaamaa ääntä. Poimin vähän kukkia, keitin puuron, muut menivät ongelle. Oli töitä, joissa sai olla aika hiljaa. Arkityössä pitää jaksaa puhua paljon, ja kuunnella. Kotonakin on aina vielä yksi asia tuhannen muun jälkeen, äiti minä tämän vielä sanon.

Ajattelin opettaa lapsille hiljaista puhetta.

Ei kommentteja: