maanantai 8. helmikuuta 2016

Kukkia ja kummia ajatuksia


















Amarylliksen viime henkäys, orkideat kietoutuvat toisiinsa, toisessa kuihtuneet kukat, toinen nupullaan. Ruusukimppu yhden juhlan kunniaksi.

Voiko olla yhtäaikaa kuihtunut ja nupullaan.

Puhun itseni suohon, ojaan, kasaan niksnaks, syvälle luolaan
en pimeään vaan hirvittävän kirkkaaseen
siellä minä olen ja ihmettelen
luulen löytäväni jotain

2 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Läpikuultavat terälehdet, lävistävä valo, pilvivalo mutta valo kuitenkin. Kaunista.

Susanna kirjoitti...

Kiitos Ilona. Viime päivinä valo on tosiaan ollut pilven takana, nytkin sade hakkaa kattoa-