perjantai 8. tammikuuta 2016

Kotiin















On matkoja, joista muistaa lämmöllä kaiken. On aikoja, jotka painuvat syvälle, muistot menevät muhimaan, kunnes niitä jaksaa.
Kotiin on ilmestynyt punaista, minä olen vielä aika harmaa.

Mietin tuulivoimaloiden hidasta tanssia aamutaivasta vasten, ne haluan muistaa,  rytmin ja kaikki sarastuksen sävyt. Tästä tulee hyvä vuosi

4 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Kauniisti kuvattu tuo "muistot menevät muhimaan, kunnes niitä jaksaa". Joskus käy niin. Kokemus syntyy vasta kuukausia myöhemmin, ehkä menee pidempäänkin.

Minä olen nyt sekavärinen. Tai kameleontti.

Susanna kirjoitti...

Kameleontti, joo, hyvin sanottu. Sellainen minäkin joskus olin, ja ehkä tulen vielä olemaan (jos en tykästy liikaa näihin harmaan sävyihin... aikansa kutakin)

Kirjailijatar kirjoitti...

Minäkin jäin miettimään samaa lausetta kuin Ilona, se on totta. Ja koskaan ei oikeastaan tiedä, mistä hetkistä tulee unohtumattomia muistoja. Jotkut asiat vain jäävät mieleen, toiset häipyvät pois.

Mutta ihan varmasti tästä tulee hyvä vuosi, sitä ainakin toivon sinulle!

Susanna kirjoitti...

Kiitos toivotuksista:)

Muisti on vähän kummajainen. Onneksi.