maanantai 7. heinäkuuta 2014















Saatiin pörröinen kesävieras. Ja ensimmäinen oman maan kesäkurpitsa. Naapuripellolla kasvaa ehkä pellava. Odotan sitä sinistä vilinää, mikä alkaa, kun kukat puhkeavat. Olen päättänyt ehtiä lukea.

2 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Frida ja Frida on täynnä ihanaa kieltä. Juuri muuta en siitä enää muistakaan, on jo muutamia vuosia aikaa siitä, kun teoksen luin.

Susanna kirjoitti...

Kirjailija (ja suomentaja) on ollut taitava, teksti soljuu kuin itsestään. Tällaista on kiva lukea kun aikaa on vähän. Ja muulloinkin tietty, mutta erityisesti nyt, kun ei jaksa mitään mutkikkaita juonikuvioita.